Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti
sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyyden ilmaisut sisältyvät koiran omaan uhka-asenteeseen
ja niitä voidaan lähinnä pitää koiran varoituksina. Terävyys ja puolustushalu kuuluvat
selvästi yhteen. Voitaneen todeta terävyyden olevan puolustushalun passiivinen osa.
Tässä tarkoitettava terävyys on se, joka ilmenee tuntemattoman henkilön uhatessa koiraa tai
jotakin koiralle läheistä. Samanlaista terävyyttä voidaan nähdä koiran tavatessa
toisen samaa sukupuolta olevan koiran. Tällaisessa tapauksessa on tosin muistettava, että silloin asenteeseen
voi sisältyä reaktioita, joita ohjaavat muut kiihokkeet kuin puolustushalu. Nämä kiihokkeet
ovat useimmiten sukupuolisia.
Testissä arvostellaan ainoastaan sitä terävyyttä, joka ilmenee koiran kohdatessa ihmisiä
ja tuntiessa näiden uhkaavan itseään. Terävä koira ei tarkoita vihaista koiraa, mutta
on totta, että erittäin terävä koira helposti muuttuu vihaiseksi.
Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä vähemmän
ärsytyksiä tarvitaan ja mitä lyhyemmässä ajassa ne herättävät aggression,
sitä matalampi on ärsytyskynnys ja sitä korkeampi terävyysaste. Terävyydessä kynnyksen
korkeus vaihtelee sen mukaan, missä koira on joutuessaan uhatuksi. Jopa koiran mieliala vaikuttaa tulokseen.
Hyvin väsynyt, erittäin nälkäinen tai seksuaalisesti kiihoittunut koira on melkein aina helpoimmin
ärsyyntyvä ja alttiimpi hyökkäämään. Terävyyskynnys näyttää
usein olevan riippuvainen toimintakyvyn suuruudesta siten, että mitä suurempi toimintakyky, sitä
korkeampi terävyyskynnys.
Suhdetta ei saa kuitenkaan pitää selviönä. Tavataan koiria joiden toimintakyky on arvioitu
suureksi ja joilla silti on melko suuri terävyys.
Päinvastainen yhdistelmä on kuitenkin yleisempi niin että vähemmän toimintakykyisillä
koirilla on myös pienempi terävyyskynnys. Tästä huolimatta em. toimintakyvyn ja terävyyden
riippuvuussuhde on olemassa. Se on melko helposti selitettävissä. Toimintakykyinen koira ei pelästy
helposti ja koska juuri uhatuksi tulemisen tunne yleensä laukaisee terävyysreaktiot on luonnollista,
että toimintakykyisen koiran terävyys on harvoin suuri.
Arvosteltaessa koiraa joka osoittaa suurta tai erittäin suurta terävyyttä ja joka on arvosteltu
toimintakykyiseksi, on erittäin tarkkaan pohdittava, onko toimintakyky ehkä arvosteltu liian suureksi
siksi, että koira on osoittanut suurta puolustus- ja taisteluhalua tai ehkä peittänyt heikohkon
toimintakykynsä.
Terävyystaipumukseen voi melko helposti vaikuttaa etenkin sitä lisäävästi, mutta myös
heikentävästi. Huolimatta siitä, että luonnostaan hyvin terävät koirat sopivat paremmin
terävyyttä vaativiin tehtäviin, ei vähäisen terävyyden vuoksi pidä sulkea koiraa
pois jostain palveluskoiralajista lukuunottamatta ehkä vartiokoiran tehtäviä. Vartiokoiralle on
aina eduksi synnynnäinen terävyys.
Tässä ei pidä arvioida vain terävyyden suuruutta vaan myös sitä, miten helppoa tai
vaikeaa on koiran luopua epäilevästä asenteestaan. Palautumiskyvyllä tarkoitetaan sitä,
että koira luopuu epäluuloisuudestaan heti, kun sen aiheuttanut ärsyke puuttuu. Hyvä palautumiskyky
on hyödyksi useimmissa palveluskoiratehtävissä. Tässäkin voidaan vartiokoiraa pitää
poikkeuksena.
Terävyysasteen määritteleminen ei yleensä vaadi mitään erillistä koetta. Toimintakykykokeen
aikana terävyys tulee yleensä tarpeeksi esille, jotta se voidaan arvostella. Sitä vastoin koiran
palautumiskyvyn toteaminen vaatii usein erillisen kokeen. Toimintakykykokeessakin voidaan saada tietty käsitys
koiran kyvystä muuttua hyökkäävästä välinpitämättömäksi
tai ystävälliseksi. Tilanne riippuu hieman siitä, käytetäänkö avustajaa vai
hahmoa. Hahmoa käytettäessä osa uhasta on jäljellä vielä, kun koiraa yritetään
saada voittamaan mahdollinen pelkonsa, eikä voida odottaa palautumisen olevan nopeaa. Avustajaa käytettäessä
voidaan heti koiran voitettua pelkonsa muuttaa avustajan asenne uhkaavasta ystävälliseksi ja houkuttelevaksi
jolloin koiran palautumiskyky tulee paremmin esille.
Reaktioiden kuvaileminen
Ensimmäinen tilaisuus terävyyden tarkkailuun tarjoutuu toimintakykykokeen
aikana. Päätarkoituksena on tietysti selvittää toimintakykyä, mutta samalla ilmenevää
terävyyttä ei saa jättää huomioimatta. Tavallisia terävyysreaktioita ovat pään
laskeminen, huohotus tai yskiminen, murina, haukkuminen, niska- ja selkäkarvojen nosto ja hampaiden näyttäminen.
Useimmiten häntä laskeutuu vaakatasoon tai sen alle (myös merkki toimintakyvystä) ja se heiluu
täsmällisesti sivusuunnassa. Hyvin vilkkailla, epävakailla koirilla voivat murina ja haukkuminen
muuttua täydeksi ulinaksi. Korvat painuvat yleensä taakse- ja sisäänpäin. Tätä
ilmenee myös tavanomaisella haluttomuuden merkkinä ilman, että se johtuisi terävyydestä.
Em. terävyyden ilmentymät on lueteltu suunnilleen aikajärjestyksessä, paitsi korvien tarttuminen
taaksepäin yleensä heti alkuun. Tämä järjestys ei kuitenkaan ole ehdoton. Toiset koirat
nostavat aina niska- ja selkäkarvansa ennen murisemista. Syytä ei ole varmasti tiedossa, mutta näillä
koirilla on taipumus, joka viittaa niiden hiljaisuuteen.
Yleensä kaikki terävyysilmiöt eivät esiinny samanaikaisesti, vaan ne lisääntyvät
asteittain sitä mukaa kun ärsytysten voima kasvaa. Terävyyspiirteiden määrän lisäksi
myös niiden voimakkuus ilmentää terävyyden lisääntymistä.
Ärsytyksiä, ärsytyskynnyksiä, reaktioita
Voidakseen määritellä terävyyskynnyksen korkeuden
täytyy testituomarien päättää vaikuttavan ärsytyksen suhteellinen voima koiran osoittaessa
ensimmäisiä terävyyden merkkejä. Ärsytysten voimakkuutta ei arvioida sen perusteella,
miten se vaikuttaa koiraan, vaan muiden yleisten sääntöjen mukaan. Esim. pitkä välimatka
- vähäinen ärsytysvoima, lyhyt välimatka - suuri ärsytysvoima. Lisäksi sellaisella
liikkeellä, joka suuntautuu koiraa kohti, on suurempi vaikutus kuin sivulle tai taaksepäin suuntautuvalla.
Liike koirasta poispäin vähentää uhkaa ja kutsuu takaa-ajoon tai hyökkäykseen. Epäröivät
epäsäännöllisesti toistuvat liikkeet ärsyttävät enemmän kuin rauhalliset
ja yhtäjaksoiset. Epäröivät liikkeet, jotka keskeytetään kokonaan pitkiksi jaksoiksi,
voivat olla hyvin tehokkaita. Erilaiset uhkaavat käsieleet vaikuttavat vaihtelevan voimakkaasti, kun taas
matalat, nopeat ikäänkuin pistävät eleet ovat paremminkin ärsyttäviä kuin pelottavaa.
Lyövät eleet pelottavat enemmän ja voivat - jos koira on tottunut lyönteihin ja hakkaamiseen
aiheuttaa, että koira vastaa jollakin opitulla tavalla. Usein täydellisesti antautumalla tai puolustautumalla.
Mitä matalampi ärsytyskynnys ja korkeampi terävyysaste koiralla on sitä heikompi ja lyhytaikaisempi
ärsytys herättää koirassa terävyyden.
Ei ainoastaan terävyyden vaan myös muiden sellaisten ominaisuuksien arvostelussa, joissa ärsytyskynnyksen
korkeus pitää arvostella tulee huomioida, että vaikuttavien ärsytysten täytyy olla alussa
vähäisiä ja jaksottain kasvavia kunnes reaktio syntyy. Ärsytysten voimakkuuden ja kynnyksen
korkeuden suhde on aina sama. Heikko purkautumisärsytys = matala kynnys; voimakas purkautumisärsytys
= korkea kynnys. Terävyyteen pätee edellä mainittu sääntö: matala kynnys tarkoittaa
suurta terävyyttä ja päinvastoin.
Erikoiskoe
Terävyyden
erikoiskokeessa arvostellaan koiran osoittamaa terävyyttä epäilystä herättäviä
ihmisiä kohtaan. Samalla luodaan tarpeellista pohjaa sen arvostelemiselle, säilyykö aggressiivisuus
vaikka ärsytykset ovat lakanneet.
Terävyyskokeen paikka ja toteutustapa on valittava siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:
Koiran pitää tuntea olonsa yksinäiseksi, ja olla ilman ohjaajansa tukea. Sen tulee olla kytketty
lyhyellä ketjulla seinään tai muuhun sellaiseen niin, ettei se voi paeta (60-70 cm pituinen ketju).
Koiraa ei saa sitoa siten, että kaulain kiristyy. On käytettävä leveää nahkakaulainta,
josta koira ei voi perääntymällä päästä irti.
Koe alkaa koiran kiinnittämisellä em. tavalla. Ohjaaja poistuu koiran näkö- ja hajuetäisyyden
ulkopuolelle vaikuttamatta mitenkään koiraan poistuessaan. Avustaja on jo sitä ennen piiloutunut
alueelle. Avustajan ei pidä aloittaa työskentely heti ohjaajan poistuttua. Tarvittavan väliajan
pituus riippuu koiran käytöksestä. Koe voi alkaa koiran osoittaessa käytökseltään
ettei se enää kaipaa ohjaajansa luokse. Ts. koira istahtaa tai asettuu makuulle, tutkii aluetta kaikessa
rauhassa tai ainakin vaikuttaa täysin rauhoittuneelta.
Erikoiskokeen tarkoituksena on paljastaa sekä terävyysaste että palautumisaika. Arvioitaessa tiettyyn
ominaisuuteen vaadittavan arsytyskynnyksen korkeutta, on ärsytyksen oltava alussa vähäistä
ja vähitellen yhä suurempaa kunnes purkautumispiste on saavutettu.
Avustaja ohittaa koiran parin metrin etäisyydeltä kävellen ja käyttäytyen hyvin tavanomaisesti.
Riippumatta siitä, miten koira ohitettaessa on käyttäytynyt avustaja kääntyy takaisin
kohti koiraa epävarmasti ja epäröiden, hiipien välillä pysähdellen ja liikkuen sivulle
ja taaksepäin. Muutaman metrin päässä koirasta avustaja aikaakin käyttäytyä
epäröinnin sijasta uhkaavasti. Avustaja nostaa piiskan ja uhkaa lyövänsä ja pysähtyy
sitten piiska kohotettuna ja vartalo ojentuneena koiraa kohden.
Huolimatta varhaisesta terävyysreaktiosta ärsytyksen voimakkuuden ollessa vielä matala jatketaan
ärsykkeiden kasvattamista aina voimakkaaseen valehyökkäykseen saakka. Hyökkäyksessä
käytetään nopeita lyöntejä pehmeällä vitsalla, lyönnit eivät koskaan
saa osua koiraan, vaan ilmaan, maahan seinään tai muuhun elottomaan kohteeseen
Hyökkäyksen on oltava mukana kokeessa, jotta saadaan jotakuinkin tarkka kuva siitä, miten koiran
voi odottaa käyttäytyvän hyvin vaikeassa tilanteessa. Tavallisimmat käyttäytymistavat
tilanteessa ovat seuraavat, koiran terävyysreaktiot lisääntyvät ja passiiviseen terävyyteen
tulee lisäksi vihamielistä toimintaa, terävyys lisääntyy, mutta estot pidettävät
koiraa puolustamasta itseään hyökkäämällä (puuttuva toimintakyky, kunnioitus
ihmisen ylivoimaa kohtaan), koira osoittaa hysteerisiä taipumuksia (huutaa, heittelehtii eri suuntiin, kalisuttaa
leukojaan jne.) jonka jälkeen terävyys vaimenee ja koira kyyristyy maahan tai sitten koira seisoo, istuu
tai makaa täysin vailla merkkejä terävyydestä, mutta myös ilman varsinaisia alistuneisuuden
merkkejä ts. käyttäytyy jotenkin luottavaisen välinpitämättömästi.
Uhka-asentoon pysähtymisen ja hyökkäyksen välillä on pidettävä hetken tauko,
olivatpa koiran reaktiot uhkailuun miIlaiset hyvänsä. Kuitenkin voi ilmetä myös sellaisia reaktioita,
että tuomarien näkemyksen mukaan hyökkäyksellä ei voitettaisi mitään. Koira
osoittaa niin täydellistä antautumista, että todennäköisyys käytöksen muuttumiseen
hyökkäyksen aikana on olematon.
Päätettäessä, ettei hyökkäystä suoriteta menetetään mahdollisuus tarkkailla
koiran palautumiskykyä. Voidaan tosin lisätä, että samoin tapahtuu jos hyökätään
koiran ollessa antautunut. Hyökkäys suoritetaan hyvin äkkinäisesti ja raivokkaasti. Hyökkäyksen
on loputtava yhtä äkkiä kuin se alkoikin ja avustajan on käyttäydyttävä täysin
päinvastaisesta: ystävällisesti ja luokse kutsuen. Avustajan on siis kyettävä muuttamaan
käyttäytymistään täysin. Tähän saakka avustaja on ollut vaiti ja toiminut vain
eleiden, liikkeiden ja vartalon asentojen avulla. Nyt hänen on äänneltävä pehmeästi
ja sovittelevasti samalla kun hän polvistuu tai menee kyykkyyn ja tekee kaikkensa tarjotakseen tuttavuuttaan
koiralle. Hän ei saa osoittaa minkäänlaista epäröintiä ja koiran on voitava selvästi
tajuta, ettei minkäänlaista vaaraa en ole.
Nyt koiran täytyy näyttää kykynsä siirtyä mielentilasta toiseen vallitsevien ulkoisten
ärsykkeiden mukaan. Ei pidä tietenkään odottaa, että puolustautumistilassa oleva koira
silmänräpäyksessä muuttuisi ystävälliseksi, mutta siihen suuntaan olisi pyrittävä.
Ohjaaja palaa koiran luokse avustajan ollessa vielä paikalla. Testituomarit tarkkailevat muuttuuko koiran
käytös avustajaa kohtaan ohjaajan tullessa paikalle. Useimmiten koira kiinnittää kaiken huomionsa
ohjaajaan ja on kiinnostunut vain hänestä. Jos koira palautumisvaiheen aikana on välinpitämätön
tai alistuva, osoittaa ohjaajan läsnäollessa ilmenevä aggressio koiran puolustushalun olevan riippuvainen
ohjaajan tuesta.
Tämä tieto on hyödyksi sekä lopullisessa toimintakyvyn arvostelussa että puolustushalun
määrittelyssä ja palautumiskyvyn arvostelu selkenee.
Arvostelu
Mikäli koira osoittaa voimakasta terävyyttä heikkojen
vähäisten ärsykkeiden perusteella saa koira arvosanan suuri terävyys. Jos terävyys on
kohtuullista ja vaadittavat ärsykkeet ovat suurempia, arvostellaan terävyys kohtuulliseksi. Vasta usean
voimakkaan ärsytyksen jälkeen melko pieninä ilmenevät terävyysreaktiot luokitellaan pieneksi
terävyydeksi.
Jos koira muuttuu terävästä välinpitämättömäksi tai luoksepäästäväksi
heti uhkaärsytysten vaihduttua tutustumisärsykkeiksi, niin arvostellaan asenteen ilmaisevan "ei
jäljelle jäävää hyökkäyshalua". Huomatkaa, mikäli koira osoittaa tiettyä
pidättyväisyyttä, mutta ei hyökkäyshalua, sitä ei saa rangaista siitä. Ei voida
vaatia luonteeltaan hieman pidättyvän koiran muuttuvan juuri tässä tilanteessa. Jos koira sitä
vastoin reagoi loppuvaiheen ystävällisyyteen hyökäten tai osoittaen voimakasta halua hyökätä,
kirjataan kohta "jäljelle jäävin hyökkäyshaluin".
