Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään
ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Luoksepäästäväksi
täytyy luonnollisesti kutsua myös sellaista koiraa, joka ei tutustu ihmisiin oma-aloitteisesti, mutta
sallii tutustuttaa itsensä heihin. Tutustumisella ei tarkoiteta sitä, että koira vain lähestyy
ihmistä haistellakseen tätä, vaan että se myös ainakin pyrkii ystävyyden jatkamiseen.
Luoksepäästävä koira antaa usein melko mielellään suhteellisen tai täysin vieraitten
ihmisten silittää itseään. Jälkimmäinen koskee tosin lähinnä hyvin luoksepäästävää
koiraa ja liioitellun mielistelevää koiraa.
Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä
joutuessaan pakosta kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi.
Yleensä arvostelunormeissa luoksepäästävyys on asetettu ihanneominaisuudeksi koirille.
Luonnetestin arvostelutaulukon kohtaan VIII on otettu luoksepäästävyyden
lisäksi joitakin muita ominaisuuksia, etupäässä hyväntahtoisuus ja pidättyvyys. Ennenkuin
jatkamme, on selvitettävä, mitä hyväntahtoisuudella tarkoitetaan. Hyväntahtoinen on koira,
joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Toisin sanoen voidaan väittää,
että koira voi olla erittäin hyväntahtoinen luonteeltaan, mutta joutuessaan tilanteeseen, joka sen
mielestä on uhkaava ja vaarallinen, se voi hyvinkin olla hyökkäävä. Tällaisen koiran
hyökkäävä asenne häviää heti, kun syy tavalla tai toisella poistuu. Hyväntahtoinen
koira voi ymmärtää jonkin tilanteen väärin; esim. taputtamaan ojentuva käsi voi koiran
mielestä yrittää lyödä.
Hyväntahtoisuus riippuu paljolti koiran terävyydestä. Terävän koiran tarkkaavaisuus pieniäkin
uhkaärsykkeitä kohtaan aiheuttaa sen, että se erehtyy useammin kuin vähemmän terävät
koirat ja siksi se on itse asiassa laskettava pidättyviin. Vähemmän terävä koira tarvitsee
voimakkaampia uhkaärsykkeitä joutuakseen puolustusmielentilaan. Se ei siksi kovin helposti pidä
ympäristönsä liikkeitä ja asenteita puolustautumlstoimenpiteitä vaativina.
Edellä sanotun perusteella on ymmärrettävää, että hyväntahtoisuus arvostellaan
mieluummin muissa kokeissa kuin siinä, missä luoksepäästävyyttä testataan, lähinnä
terävyyskokeessa ja siihen liittyvässä puolustuskokeessa. Mutta myös luoksepäästävyyskokeessa
etsitään aggressiivisen asennoitumisen merkkejä. On muistettava, että terävyyttä
ja puolustushalua arvosteltaessa koira joutuu alttiiksi ärsytyksille, joiden tarkoitus on saada koira tuntemaan
itsensä epävarmaksi ja uhatuksi. Luoksepäästävyyskokeessa ei järjestetä tällaisia
tilanteita.
Hyväntahtoisuus ei ole vain luoksepäästävän koiran ominaisuus, vaan pidättyväkin
koira voi olla hyväntahtoinen. Pidättyvälle koirallehan on luonteenomaista, että se välttää
kosketuksia erityisesti vieraiden ihmisten kanssa. Vähäinen terävyys eli siis korkea ärsytyskynnys
ja pidättyvyys voivat siis olla yhdistyneet samaan koiraan. Pidättyväinen koira on kuitenkin lähempänä
aggressiivisuutta tavatessaan ihmisiä kuin yhtä terävä mutta luoksepäästävä
koira.
Yhtä hyvin kuin hyväntahtoisuus ja pidättyvyys voivat esiintyä yhdessä, voivat myös
luoksepäästävyys ja puuttuva hyväntahtoisuus olla yhdistyneinä samaan koiraan. Se on kuitenkin
poikkeuksellista, ja on tunnettava tapaus. Joskus voi olla syytä epäillä tällaisen koiran luoksepäästävyyden
olevan hankittua.
Luonnetestin arvostelutaulukon kohdassa VIII on ilmaus "avoin", joka tarvinnee lisäselvityksen.
Yleensähän avoimuudella tarkoitetaan sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee
sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo mieliala ihmisen kannalta myönteinen
vai kielteinen. Tässä yhteydessä sana avoin tarkoittaa, että koira selvästi näyttää
luoksepäästävyytensä ja hyväntahtoisuutensa eikä peitä sitä esim. arkuuden
vuoksi. Ennen käytettiin tässä yhteydessä sanaa arastelematon. Myöhemmät kokemukset
ovat osoittaneet, että tämä on liikaa vaadittu. Tässä tapauksessa on tärkeintä
arvostella luoksepäästävyys. Se, mitä ennen kutsuttiin arastelemattomuudeksi, on oikeastaan
synonyymi toimintakyvylle ja se arvostellaan ja luokitellaan aivan erikseen. Koira, jolla on taipumus aggressiivisuuteen
ja joka osoittaa sen selvästi, on myös avoin, mutta luoksepäästävän ja helposti hyökkäävän
yhdistelmä ei ole toivottava, eikä sitä mitenkään voida pitää koiran ihanneominaisuutena.
Ainoastaan koira, joka on sekä hyväntahtoinen, luoksepäästävä että avoin, voidaan
luokitella +3:ksi.
Erillisiä kokeita
Luoksepäästävyyden testaamiseen ei tarvita minkäänlaisia
erikoisjärjestelyjä ja siksi tämä koe on helppo suorittaa. Arvostelu perustuu täysin testituomarin
havaintoihin koiran käyttäytymisestä sen kohdatessa ihmisiä.
Luoksepäästävyyskoe vastaa
seuraaviin kysymyksiin: pyrkiikö koira oma-aloitteisesti kosketukseen vieraiden ihmisten kanssa jotka eivät
saa esiintyä pelottavasti eivätkä houkuttelevasti)? Jos se ei tee sitä oma- aloitteisesti,
onko sitä helppo houkutella ystävystymään? Kun kosketus on saavutettu, yrittääkö
se syventää ja kehittää tuttavuutta vai tyytyykö se vain nopeaan haisteluun? Viimeksi
mainitussa tapauksessa ei yhteydenoton tarvitse olla merkki luoksepäästävyydestä, vaan se voi
olla luonnollista uteliaisuutta. Todella pidättyväinen koira antaa harvoin uteliaisuutensa houkutella
itseään tutustumiseen. Joissakin tapauksissa on myös kysyttävä, onko koira liian mielistelevä.
Kun kosketus on saatu aikaan, tarkkaillaan koiran asennetta, jotta voidaan todeta mahdolliset taipumukset hyväntahtoisuuteen,
aggressiivisuuteen tai välinpitämättömyyteen. Asenne selviää tässä tapauksessa,
kuten yleensäkin, parhaiten tarkkailemalla ilmeitä, rungon ja hännän asentoa jne. Samalla päätellään,
näyttääkö koira asennoitumisensa selvästi vai peittääkö se todellista mielialaansa.
Määritellään siis koiran avoimuus.
Kokeen kulku on yleensä seuraava: ohjaaja kävelee kytketyn koiransa kanssa kosketusetäisyydelle
sopivasta kohteesta. Koiraa ei saa pakottaa yhteydenottoon käskyin tai muulla tavoin. Jos koira tuntee ohjaajansa
hyvin, sen voi päästää vapaaksi. Mutta yleensä tällainen vain pidentää
testiaikaa eikä siitä ole juurikaan etua arvostelussa.
Arvostelu
Koira, joka täysin oma-aloitteisesti hakeutuu kosketukseen myös
vieraiden ihmisten kanssa käyttäytyen ystävällisesti ja yrittäen ikäänkuin syventää
suhdetta, luokitellaan luoksepäästäväksi
ja avoimeksi.
Koira, joka itse ei etsi kosketusta mutta ei myöskään kaihda sitä (on siis neutraali), jota
on melko helppo ohjailla myönteiseen suuntaan luokitellaan luoksepäästäväksi. Vaikka koiran ystävystyminen ole yhtä oma-aloitteista ja syvää,
mutta koira saadaan helposti hakeutumaan ihmisten luo, se luokitellaan edelleen luoksepäästäväksi.
Mielisteleväksi
luokitellaan koira, joka on hyvin halukas hakeutumaan ihmisten seuraan ja joka ihmisen kohdattuaan osoittaa tyytyväisyyttään
liioitellen (hyppelemällä, nuolemalla, pyörimällä maassa jne.).
Selvästi pidättyväksi arvostellaan koira, joka ei lainkaan halua kosketusta ihmisiin ja jota on käytännöllisesti
katsoen mahdotonta houkutella tutustumaan vieraisiin.
Hieman pidättyvä
on koira, joka ei oma-aloitteisesti hakeudu kosketuksiin ja joka vaatii suurta taivuttelua ennen kuin se suostuu
tutustumaan.
Koira, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset, mutta osoittaa taipumusta hyökkäilyyn
jo vähemmänkin uhkaavissa tilanteissa, luokitellaan hyökkääväksi.
Salakavalana
pidetään tässä yhteydessä koiraa, joka osoittaa tavanomaista tutustumishalukkuutta ja/tai
ystävällistä asennetta, mutta joka lähemmässä kosketuksessa muuttuu aggressiiviseksi
ilman varoitusta.
Testituomari arvioi testatun koiran suhtautumista ihmisiin yleensä ja erikoisesti vieraisiin kokoamalla yhteen
tehdyt osa-arvostelut.
