Suomalainen luonnetesti on otettu käyttöön vuonna 1976 ja
perustuu pääperiaatteissaan Ruotsin armeijan työkoirien soveltuvuustesteihin. Kuluneen kahdenkymmenen
vuoden aikana testiä on kuitenkin kehitetty jatkuvasti paremmin vastaamaan nykypäivän harrastus-
ja seurakoirien perusominaisuuksia. Alkuaikojen teknisesti aina samalla kaavalla ja voimalla suoritettu testi on
muuttunut vuosien kuluessa paremmin huomioimaan koirien perusluonteen, ja nykyisin jokainen testin osuus suoritetaan
aina koiran ehdoilla. Testitilanteen hyökkäyksien voima riippuu aina testattavasta koirasta. Näin
pyritään varmistamaan, ettei koiralle jää testitilanteesta traumoja kotiin vietäväksi.
Periaatteessa luonnetesti etsii kaikissa suorituksissa reaktioita, ja
toisilla koirilla nämä saadaan näkyviin huomattavasti pienemmillä ärsykkeillä kuin
toisilla. Tämä on aiheuttanut paljonkin kiistelyä testiyleisön joukossa, kun toisille koirille
esimerkiksi puolustushalua testattaessa testituomarin hyökkäys ohjaajaa kohden loppuu jo hyvin aikaisin,
ja toisen koiran tapauksessa hyökkäävä tuomari saattaa jopa käydä fyysisestikin ohjaajaan
käsiksi. Mikäli koira selkeästi jo hyökkäyksen alkuvaiheessa ilmaisee alistuvansa ja halunsa
paeta, on täysin turhaa rasittaa koiraa tarpeettomasti jatkamalla uhkaa. Yksi testituomarin tärkeimmistä
tehtävistä, jonka aina tulee voittaa yleisön viihdyttäminen, on estää koiran liiallinen
rasittaminen. Sama koskee kaikkia testitilanteitä, koira määrää aina suorituksen voiman.
TESTATTAVAT OMINAISUUDET
Suomalaisen luonnetestin tuloksissa arvioidaan koiraa yhdeksän eri
ominaisuuden suhteen.
1) Toimintakyky
Eräs testin tärkeimmistä tuloksista. Toimintakyvyn arvosana kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja
erilaisissa sille uusissa tilanteissa. Toimintakykyä ilmaisee yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin,
toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä joko mitätöimään tilanteen, tai sen
muutoin jähmettyessä paikalleen mitään tekemättömäksi.
Toimintakyvyn testaamiseen on luonnetestissä kaksi erikoiskoetta:
KELKKAKOE, jossa vedetään esim kelkalle kyhättyä epämääräistä ihmistä
muistuttavaa hahmoa hiljalleen kohti koiraa. Hahmo vedetään lopuksi aivan ohjaajan luo. Koiran tulee
pelätä hahmoa ja väistää sitä - varsinainen toimintakyky mitataan kelkan pysähdyttyä:
miten nopeasti koira tulee tutkimaan sille peloittavaa "mörköä".
Sekä nk. PIMEÄ HUONE, jossa ohjaaja menee koiraa peräänsä
kutsuen heikosti valaistuun tilaan (kellari tms). Koira jää toisen tuomarin kanssa ulkopuolelle odottamaan
kunnes ohjaaja on poistunut, ja se päästetään hetken kuluttua sisään. Koiran tulisi
etsiä ohjaaja pimeästä ilman apua (kutsu tms). Tässä kokeessa ei etsimiseen kulutettu
aika merkitse mitään, kunhan koira liikkuu - toimii - koko ajan. Tästä osasuorituksesta puuttuu
kelkkakokeeseen oleellisesti kuuluva uhka.
2) Terävyys
Terävyys on koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaa ihmistä kohtaan. Mitä
terävämpi koira on, sitä pienemmästä ärsytyksestä se käyttäytyy aggressiivisesti.
Terävyyden arviointiin on luonnetestissä oma erikoiskokeensa:
Koira kiinnitetään lyhyellä taluttimella seinään tms. ja ohjaaja poistuu näkyvistä.
Koiran rauhotuttua alkaa toinen testituomareista lähestyä sitä ensin epäröiden, ja lopuksi
selkeän uhkaavasti. Saavuttuaan koiran luo tuomari lopettaa uhkaamisen ja alkaa puhua koiralle ystävällisesti.
Koiran tulee lopettaa kaikki aggressiivinen tai pelokas käyttäytyminen ja antaa nyt ystävällisen
hyökkääjän koskea itseensä.
3) Puolustushalu
Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa. Tätä kuten muitakin ominaisuuksia
arvioitaessa pyritään luonnetestissä arvioimaan nimenomaan halua, ei opittua kykyä. Koiran
toiminnan voimakkuus sen puolustaessa ohjaajaansa ei vaikuta arvosanaan, tärkeämpää on mm.
sen asema ohjaajaan ja hyökkääjään nähden. Kun koira pyrkii pysymään ohjaajan
ja hyökkääjän välissä osoittamatta minkäänlaista aggressiivisuutta, voidaan
katsoa sillä selvästi olevan puolustushalua, kun taas voimakkaastikin ohjaajan selän takaa haukkuva
ja muriseva koira saattaa omata puutteita tässä ominaisuudessa.
Puolustushalua testataan suorittamalla hyökkäys koiran kanssa
kulkevaa ohjaajaa kohti.
4) Taisteluhalu
Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan leikkimieliseen (tai todelliseen)
taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Tämä ilmenee useimmiten leikkimishaluna.
Väsyessään fyysisesti koira jatkaa toimintaa nimenomaan taisteluhalunsa avulla.
Luonnetestissä taisteluhalua mitataan erikoiskokeella, jossa tuomari
leikkii koiran kanssa kepillä, rätillä tms. Kun koira kiinnostuu lelusta, aloitetaan taisteluleikki,
joka lopuksi lopetetaan "kesken", jotta nähdään haluaako koira vielä jatkaa sitä
oma-aloitteisesti. Kaikki koirat eivät ole tottuneet leikkimään ihmisen kanssa, tai ovat perusluonteeltaan
pidättyväisiä vierasta kohtaan, joten niiden ei voi odottaakaan leikkivän vieraan ihmisen kanssa.
Tässä tilanteessa annetaan ohjaajan yrittää leikkiä koiransa kanssa. Vaikka koira ei leikkisi
ollenkaan, näkyy taisteluhalu muissakin luonnetestin osasuorituksissa (esim. kelkkakokeessa). Pelkkä
leikkiminen ei ratkaise annettavaa arvosanaa.
5) Hermorakenne
Koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia
tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa. Syntyään
hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa. Samoin perimältään hyvähermoinen
koira kestää merkittävästi enemmän "kolhuja" elämässään
niiden vaikuttamatta sen käyttäytymiseen.
Hermorakennetta tarkkaillaan koko luonnetestin ajan. Optimissaan koiran
tulisi kohdata järkkymättä kaikki testiin kuuluvat oudot tilanteet.
6) Temperamentti
Temperamentti on koiran kyky havainnoida ympäristöään ja toimia sen mukaisesti. Kyse ei ole
ainoastaan sen nopeudesta reagoida, vaan optimissaan koiran tulisi havaita kaikki siihen vaikuttavat ympäristön
tapahtumat ilman viivettä ja reagoida niihin. Temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät
kaikki ympäristön tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin.
Temperamentin arviointiin on oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkevan koiran perään lasketaan esimerkiksi
telineellä oleva kivillä tms. täytetty tynnyri, jolla pyritään aikaansaamaan koiralle
takaa-ajotilanne. Koiran väistöliikkeen voima ja hallinta kuvaavat sen temperamenttia.
7) Kovuus
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille epämiellyttäviä (ja muitakin) kokemuksia
ja välttää niiden kohtaamista uudelleen. Tämä ominaisuus on ratkaisevassa asemassa koiran
käyttäytymisen ilmenemiseen. Perimältään pehmeän koiran näkyvä käyttäytyminen
muuttuu etenkin sen elämän alkuvaiheessa paljonkin kokemuksien perusteella, kun taas kova koira ei anna
näiden vaikuttaa käytökseensä.
Luonnetestissä koiran kovuutta tarkkaillaan koko testin ajan, ja
lisäksi sille on oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkeva koira pelästytetään esimerkiksi
kulman takaa äkkiä sen eteen avatun sateenvarjon avulla. Koiraa ei päästetä selvittämään
mitä tapahtui, vaan ohjaaja vie sen pois paikalta heti varjon avautumisen jälkeen. Hetken päästä
ohjaaja palaa koiran kanssa tapahtumapaikalle. Pehmeä koira ei tule vapaa-ehtoisesti uudelleen paikalle, vaan
tarvitsee houkuttelemista - kova koira puolestaan ei muista tapahtunutta, vaan kulkee reippaasti uudelleen tapahtumapaikalle.
8) Luoksepäästävyys
Luoksepäästävyyttä mitataan koiran suhtautumisella vieraaseen, ystävällisesti käyttäytyvään
ihmiseen. Koiran tulisi antaa tämän ottaa kontakti ja koskea itseensä.
9) Suhtautuminen ampumiseen
Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla ammuttua laukausta. Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä
laukauksista huolimatta. Laukaukset ammutaan testin viimeisenä osiona, jotta mahdollisesti ampumiseen voimakkaasti
reagoivien koirien muut ominaisuudet saadaan arvioitua ilman laukausten aiheuttamaa painetta.
TESTIN TULOKSET
Edellä luetellut ominaisuudet arvioidaan kuusiportaisella asteikkolla
+3 ... -3, jolla negatiiviset arvosanat ilmentävät ei-toivottua käyttäytymistä. Useimmissa
arvosanoissa testin kannalta korkein arvosana +3 ei suoraan kuvaa testattavan ominaisuuden suurinta tasoa tai voimaa,
esimerkiksi puolustushalun +3 arvosana annetaan kohtuullista halua osoittavalle koiralle - suuri tai erittäin
suuri hillitsemätön puolustushalu alentaa arvosanaa. Vain toimintakyvyn ja hermorakenteen arvostelussa
korkein arvosana vastaa ominaisuuden suurinta voimakkuutta. Kullekin ominaisuudelle on lisäksi määritelty
kerroin (1-35), jolla kerrottuna annetut arvosanat muodostavat testin loppupisteet. Kertoimet on määritetty
testattavien ominaisuuksien koulutettavuuden peittämiseksi: esimerkiksi koiralle helposti koulutettavan puolustushalun
kertoimena on 1, kun taas hermorakenteen kerroin on 35. Poikkeuksena on suhtautuminen ampumiseen, joka arvoidaan
vain asteikolla + ja -. Miinus ilmaisee koiran suhtautuneen voimakkaan pelokkaasti ampumiseen.
Testin loppupistemäärä ei käytännössä
kerro lähestulkoon mitään itse koirasta, vaan tulos on luettava eri osa-alueiden arvosanoista. Testin
maksimipistemäärä - 300 pistettä - ei suinkaan ole optimi kaikille koiraroduille. Testituloksia
tarkasteltaessa tulee aina muistaa rodun alkuperäinen tarkoitus, ja verrata tuloksia sen vaatimuksiin. Esimerkiksi
suurikokoisille seurakoiraroduille testin optimiarvot (suuri taisteluhalu, vilkas temperamentti, kohtuullinen terävyys
jne) eivät kuulu, eikä niitä tule testituloksessa toivoakaan.
Esimerkin loppupistemäärän harhaanjohtavuudesta löydät
klikkaamalla TÄSTÄ.
MIKSI TESTAISIN KOIRANI?
Luonnetesti on maassamme ainoa virallinen koiran käyttäytymistesti.
Kahdenkymmenen vuoden aikana on testattu n. 10.000 eri rotujen edustajaa, joista nykyisellään lähes
kolmannes edustaa muita kuin perinteisiä palveluskoirarotuja. Useimmat testattavat ominaisuudet ovat tärkeitä
kaikille koirille, ja niiden ollessa myös periytyviä, tulisi muidenkin kuin varsinaisten palveluskoirien
jalostuksessa huomioida luonteenominaisuudet nykyistä selvemmin. Koiran ulkomuotoa arvioidaan normaalisti
vuodessa vain muutaman viikonlopun aikana näyttelyissä, mutta sen luonteen kanssa olemmme tekemisessä
365 päivää vuodessa koko sen elämän ajan.
Kaikille koirille niiden olemassaolon tarkoituksesta riippumatta, tärkeitä
ominaisuuksia ovat mm. hermorakenne, kovuus, luoksepäästävyys ja toimintakyky (käytännössä
rohkeus). Kun kaikkien mainittujen ominaisuuksien on lisäksi todettu periytyvän, on niiden myös
niiden virallinen mittaaminen tärkeää. Jalostuksessa tulisi välttää yhdistämästä
kahta samoilta ominaisuuksiltaan heikkoa koiraa keskenään. Esimerkiksi kahden normaaliakin elämää
häiritsevässä määrin pehmeän luonteen omaavaa koiran yhdistäminen tuottaa melkoisella
varmuudella myös pehmeitä jälkeläisiä.
Luonnetesti antaa paljon myös koiran omistajalle . Koiran suhtautuminen
tähän sille outoon tilanteeseen tuo useimmiten omistajalle yllätyksiä. Omat kuvitelmat koirasta
kääntyvät testissä usein päälaelleen, ja testin tulokset saattavat selittää
paljon koiran jokapäiväisen käyttäytymisen syistä.
Itse testitilanne ei aiheuta normaalille kotikoirallekaan pysyviä
traumoja. Tuomareiden ammattitaito takaa kullekin koiralle sen perusominaisuuksia vastaavan käsittelyn, ja
ääritapauksissa testi keskeytetään ennen koiran liiallista paineistamista.
Luonnetestejä järjestetään kesäkaudella (huhti-marraskuu)
kaikkialla Suomessa. Testikalenteri julkaistaan sekä KOIRAMME-, että PALVELUSKOIRAT-lehdessä. Testin
hinnalla (120-150mk) saat vähällä vaivalla mielenkiintoista tietoa koirasi käyttäytymisestä
ja annat arvokasta informaatiota myös koirasi kasvattajalle!
Luonnetestiin osallistuvan koiran tulee olla täyttänyt 2 vuotta,
mutta se ei saa olla yli kuusivuotias. Koiran tulee olla tunnistusmerkitty ja terve testaushetkellä. Mukana
on oltava alkuperäinen rekisterikirja, pitkähkö, vahva talutin ja mieluusti ei-kuristava nahkapanta.
